lauantai, 26. marraskuu 2011

Valtion leipiin.

Reilu kuukausi ja esikoinen pääsee valtion elätettäväksi, oman toivomuksen mukaan puoleksi vuodeksi. Isältään poika ei ole juttuja kuullut, sillä isansä ei tarvinnut valtiota palvella. Ei siksi, etteikö olisi halunnut, vaan siksi, että siihen aikaan keliaakikkoja ei otettu armeijan harmaisiin. Miten lie tänä päivänä?

Tällä viikolla pojalle tuli kirje, jossa oli tietoa palvelukseen astumisesta ym siihen liittyvistä asioista. Mukana oli lomake joka tuli täyttää ja lähettää oheisessa kirjekuoressa takaisin. Kuorta ei ollut, kuten ei ollut muillakaan, joille kirje oli tullut. No, ei mennyt kuin pari päivää kun tuli toinen kirje, jossa sitten oli vain se palautuskuori. Se siitä puolustusvoimien säästölinjasta...

 

perjantai, 30. syyskuu 2011

Roskiin, roskiin, roskiin...

Se olis sitten huomenna kaappien suursiivous. Jätesäkit odottavat täyttymistä. Ja sitä ylimääräistä tavaraahan löytyy - ainakin meidän kaapeista. Siinä taas Vestia pärjää kun tekee ens viikolla ylimääräisen tyhjennyksen meidän roskalaatikolle. Eikä ole ensimmäinen kerta, tuskin viimeinenkään. Siis tuo ylimääräinen tyhjennys. Mistähän sitä tuota jätettä oikein tulee. Kahdenviikon välein tyhjennys ja 600 litran jäteastia pursuaa yli. Varmaan olis aika alkaa kierrättämään, polttamaan poltettavat ja kompostoimaan. Mutta kun ei viitsi   Otsan rypistys ja kun ei ole pakko.

No, ekotorille menee taas monta säkillistä lasten vaatteita. Toivottavasti vaatteet  löytävät uuden omistajan.

Ikkunatkin pitäis pestä. Olis 110 eri ikkunapintaa, mitä pitäis pestä. Ja leipoa pakkaseen pullaa. Miksi lauantai on niin lyhyt? Tuplatunteja kaivataan.   

lauantai, 24. syyskuu 2011

Likaiset...

Likaiset astiat todistavat että ruokin lapseni! Likaiset lattiat todistavat että annan lasteni pitää hauskaa! Likavaatepinot todistavat että pidän lapseni puhtaissa vaatteissa! Sotkuinen kylpyhuone todistaa että kylvetän lastani! Joten seuraavan kerran kun tulet kotiini ja näet sotkun, mieti tarkkaan ennen kuin tuomitset .

Tämä juttu kiersi facebookissa ja oli aivan pakko lisätä tännekin.

lauantai, 24. syyskuu 2011

Joko ois nukkumaanmenoaika

Väsyttää...kun saisi nuo lapsukaiset nukkumaan...sais hieman rauhallista aikaa itselle ennen oman pään tyynyyn painamista. Kehotan lapsia nukkumaan, vastaus on: "Ethän säkään mene". joskun olen mennyt nukkumaan ennen lapsia niin amulla saanut herätä siihen, että joka paikassa palaa valot, vähintään. Ovetkin voi olla lukitsematta.

Aamulla herätty aikaisin (en kylläkään tiedä, monelta heräsivät kun äiti sai nukkua pitempään ). Tehty sitä sun tätä, käyty siellä sun täällä, eikä muka väsytä. Mukavempaa pelata "pleikkarilla". Pleikkarihuoneesta kuulunut huuto ja mekastus koko päivän. Tuntuu että pää räjähtää. Olis kyllä jo mukava saada hiljaisuus tähän taloon. Pitänee käydä sammuttamassa sulake kamarista niinkuin usein ennenkin. Ja viedä lasten nukkuessa piuhat piiloon, niin ei tarvitse aamulla herätä mekastukseen.

lauantai, 24. syyskuu 2011

Lääkärikin erehtyy

Tässä muutama viikko sitten poikani vähän riehaantuivat seurauksena se, että toisen pojan kantapää osui portaiden kulmaan. Jalka kipeytyi, kävelemine oli tuskaista ja kun omistamme tapaturmavakuutuksen, kaiken varalta käytin lääkärissä. Silloinen lääkäri sanoi, et ei siinä mitään ole. Kipu jatkui, jalka turposi entisestään, sinertyikin hieman ja eikun uusi lääkärireissu. Sillä kertaa paikalla oli toinen lääkäri ja laittoi röntgeniin.

Kuvia tutkittuaan lääkäri totesi hiusmurtuman kantapäässä ja määräsi saapaskipsin. Poika oli pahalla päällä, olihan koulujenväliset yleisurheilukilpailut tulossa kolmen viikon päästä sekä koulujenvälinen jalkapalloturnaus neljän viikon päästä. Kumpaankin kilpiluun oli poika valittu.

No, kipsi oli viikon ja sitten kontrollikuvaukseen. Paikalla oli taas se ensimmäisn kerran lääkäri, joka sanoi, että tässä  ei näy murtumaa, ei näy kuulemma ensimmäisissäkään kuvissa. Aikoi kuitenkin näyttää illalla röntgenlääkärille ja ottaa häneltä lausunnon. Röntgenlääkäri oli ollut samaa mieltä. Eli ettei ole murtumaa, mutta kipsin voisi pitää tukena vielä viikon, eli seuraavan viikon keskiviikkoon.

Poikani päätti toisin. Perjantai-iltana kun tulin töistä, kipsi oli leikattuna kuraeteisen lättialla. Olivat kaverinsa kanssa itse sahanneet kipsin pois. Oli kuulemma mennyt aika kauan tylsällä sahalla ja sivuleikkuripihteillä. .