Reilu kuukausi ja esikoinen pääsee valtion elätettäväksi, oman toivomuksen mukaan puoleksi vuodeksi. Isältään poika ei ole juttuja kuullut, sillä isansä ei tarvinnut valtiota palvella. Ei siksi, etteikö olisi halunnut, vaan siksi, että siihen aikaan keliaakikkoja ei otettu armeijan harmaisiin. Miten lie tänä päivänä?

Tällä viikolla pojalle tuli kirje, jossa oli tietoa palvelukseen astumisesta ym siihen liittyvistä asioista. Mukana oli lomake joka tuli täyttää ja lähettää oheisessa kirjekuoressa takaisin. Kuorta ei ollut, kuten ei ollut muillakaan, joille kirje oli tullut. No, ei mennyt kuin pari päivää kun tuli toinen kirje, jossa sitten oli vain se palautuskuori. Se siitä puolustusvoimien säästölinjasta...